Raitiotie tukee tapahtumaliikennettä

Raitiotie kuljettaa paljon matkustajia kerralla, mikä on erityisen hyödyllistä suurten yleisötapahtumien yhteydessä ennen ja jälkeen tapahtuman.

Hanketta on arvioitu myös ulkopuolisesti

Turun raitiotiehankkeen suunnittelussa ei ole nojattu vain kaupungin omaan arvioon, vaan päätöksenteon tueksi on laadittu useita erillisiä selvityksiä.

Sujuva yhteys junaan Kupittaalla

Raitiotie parantaa matkaketjua Kupittaan asemalle, joka on monelle Helsinkiin pendelöivälle päivittäin tärkeä. Asema palvelee myös korkeakouluja, sairaala-aluetta ja Kupittaan työpaikka-aluetta.

Myytti: Naapurikunnat eivät halua raitiotietä

Naapurikunnat eivät lähteneet mukaan Turun raitiotien ensimmäiseen vaiheeseen, mutta kiinnostusta raitiotiehen on silti seudullisesti.

Raitiotie vähentää bussiliikennettä keskustassa.

Raitiovaunun kapasiteetti vastaa noin kolmea telibussia. Suuremmilla ajoneuvoilla sama määrä matkustajia voidaan kuljettaa pienemmällä ajoneuvomäärällä.

Raitiotietä voidaan laajentaa vaiheittain.

Mahdollinen päätös koskee ensimmäistä linjaa sataman, keskustan ja Varissuon välillä. Se toimii itsenäisesti eikä edellytä jatkorakentamista.

Aiheuttako talvi ongelmia raitiotielle?

Suomessa on pitkä kokemus raitiotieoperoinnista talviolosuhteissa. Kuvissa on Raide-Jokeri Oulunkylässä ja Tampereen raitiotietä talvella.

Raitiotie osaksi kaupunkikuvaa

Raitiotie on osa kaupunkitilaa, ei siitä erillinen elementti.

Raitiotiehanke on edennyt vaiheittain päätöksenteossa

Turun raitiotiehanketta on valmisteltu vaiheittain päätösten mukaisesti.

Jäävätkö linja-autonkuljettajat työttömiksi?

Suurin osa Fölin joukkoliikenteestä hoidetaan jatkossakin busseilla, vaikka kuormitetuin runkolinja siirtyy raiteille. Raitiotie korvaa bussiliikennettä vain vilkkaimmalla osuudella, ja muilla reiteillä bussit jatkavat raitiotietä täydentäen.

Usean vuoden investointi

Investointi toteutetaan vaiheittain usean vuoden aikana. Myös rahoitus ja lainanotto jakautuvat ajallisesti.

Investointi kävelyyn

Hankkeessa panostetaan noin 40 miljoonaa euroa jalankulkuun ja pyöräilyyn. Katutila selkeytyy ja turvallisuus paranee.

Kaupunki hyötyy maasta

Kaupunki omistaa merkittävästi maata reitin varrella. Raitiotie lisää kysyntää ja arvonnousu palautuu pitkällä aikavälillä kaupungille.

Samat liput

Raitiotie on osa Föliä. Samat liput käyvät ja linjasto toimii yhtenä kokonaisuutena.

Bussit halvempia?

Suurikapasiteettisen bussiliikenteen kokemukset ovat ristiriitaisia. Kustannuksia on tarkasteltava koko elinkaaren ajalta, ei vain hankintahinnan perusteella.

Lisää katupuita

Alustavissa suunnitelmissa reitille tulee 726 katupuuta. Poistettavia on 351, joten kokonaismäärä kasvaa.

127 miljoonaa

Valtio osallistuu hankkeeseen arviolta 127 miljoonalla eurolla Turun ehdollisen päätöksen jälkeen. Turun osuus ei ole koko 465 miljoonaa, vaan noin 338 miljoonaa euroa.

Sataman asiakasvirrat

Satamaan saapuu kerralla tuhansia matkustajia. Raitiotie tarjoaa suoran yhteyden keskustaan ja vähentää painetta katuverkossa.

Raitiotie yhdistää

Raitiotie kulkee katutilassa ja yhdistää alueita. Se ei muodosta junaradan tavoin erillistä käytävää, vaan tukee tiivistä ja toimivaa kaupunkirakennetta.

Ratikka lisännyt matkoja

Raitiotie lisää joukkoliikenteen käyttöä. Lundissa samalla reitillä matkustajamäärät yli kaksinkertaistuivat ja Tampereella tehtiin 2025 yli 20,5 miljoonaa matkaa. Raideliikenne houkuttelee myös uusia käyttäjiä.

210 000 asukasta

Turussa on noin 210 000 asukasta, ja kasvu on jo kohdistunut erityisesti raitiotien suunnitellun reitin varrelle. Raitiotie vastaa tämän käytävän kasvavaan liikkumistarpeeseen.

MAL-rahoitus normaalisti

Kaupunki tekee ensin päätöksen raitiotien toteuttamisesta, jonka jälkeen valtio päättää rahoituksesta. Tämä vakiintunut malli sisältyy myös nykyiseen MAL-sopimukseen.

Vähemmän stressiä

Tutkimusten mukaan raideliikenne koetaan bussiliikennettä luotettavammaksi, selkeämmäksi ja vähemmän stressaavaksi, mikä näkyy myös kasvavina matkustajamäärinä.

35 % vähemmän päästöjä

Suunnittelun aikana rakentamisen päästöjä on saatu pienennettyä noin 35 % alkuperäisiin arvioihin verrattuna materiaalivalinnoilla ja ratkaisuja optimoimalla.

Runkomelu huomioitu

Raitiotie suunnitellaan rakenteilla, jotka vaimentavat tärinää ja runkomelua. Vaikutukset on huomioitu myös hankkeen kustannuksissa.

Runsaasti istumapaikkoja

Raitiovaunuissa on enemmän istumapaikkoja ja suurempi kokonaiskapasiteetti kuin busseissa. Esimerkiksi Tampereella yhdessä vaunussa on yli 100 istumapaikkaa.

Taito-kampus reitille

Kupittaan kärkeen rakennettava kampus sijoittuu suoraan raitiotien varrelle ja tuo alueelle tuhansia opiskelijoita ja työntekijöitä päivittäin.

Suunniteltu aloitus 2033

Raitiotieliikenteen aloitus on suunniteltu vuoteen 2033. Aikataulu perustuu vaiheittaiseen rakentamiseen ja päätöksenteon etenemiseen.

Junarata ei korvaa

Junarata ei tavoita samoja kohteita eikä palvele arjen liikkumista samalla tavalla. Esimerkiksi Varissuolta mahdolliselle Vaalan seisakkeelle on jopa 1,5 km, kun raitiotie tuo pysäkit lähelle. Lisäksi lähijunaliikenteessä paraskin vuoroväli olisi selvästi raitiotien suunniteltua 7,5 minuuttia pidempi. ≠

Kattavat suunnitelmat

Raitiotietä on suunniteltu vuosikymmenten ajan, ja toteutussuunnitelma perustuu laajaan selvitysaineistoon. Selvityksiä on täydennetty valtuutettujen lisäkysymysten perusteella, ja päätöksenteon tukena on kymmeniä erillisselvityksiä mm. taloudesta, ympäristöstä ja liikenteestä.

20 pysäkkiparia

Ensimmäiselle linjalle on suunniteltu 20 pysäkkiparia. Pysäkit sijoitetaan keskeisiin paikkoihin ja tukevat sujuvaa liikkumista.

Fölillä vahva pohja

Fölin busseilla tehdään vuosittain yli 28 miljoonaa matkaa. Tämä luo hyvän lähtökohdan joukkoliikenteen kehittämiselle.

Lähiluonto

Raitiotie ei vie vain keskustaan, se voi viedä myös lähiluontoon. Varissuon päässä pysäkit sijoittuvat lähelle laajoja metsäalueita. Raitiotie ei uhkaa arvokkaita luontokohteita.

Uusia käyttäjiä

Raitiotie houkuttelee joukkoliikenteeseen myös uusia käyttäjiä. Raideliikenne koetaan usein bussia houkuttelevammaksi ja tuo matkustajia myös autoilijoiden joukosta.

Tasa-arvo

Raitiotie tukee tasa-arvoista liikkumista ja helpottaa arkea monille ryhmille. Joukkoliikenne on keskimäärin tärkeämpää naisille, jotka käyttävät sitä miehiä enemmän.

29 % viherrataa

Noin 29% radasta toteutetaan viherratana, jossa kiskot sijoitetaan nurmen tai muun kasvillisuuden keskelle. Ratkaisu on yleinen monissa eurooppalaisissa raitiotiekaupungeissa.

Lisää kiinteistötuottoja

Raitiotiekäytävälle on arvioitu jopa 500 000 kerrosneliömetriä enemmän rakentamista kuin bussivaihtoehdoissa. Tämä kasvattaa myös kaupungin kiinteistötuottoja pitkällä aikavälillä.

Infra vaatii rahaa

Katuja ja kunnallistekniikkaa on joka tapauksessa uudistettava. Ilman raitiotietä pelkät peruskorjaukset ja joukkoliikennejärjestelyt maksaisivat reitillä noin 65 miljoonaa euroa.

Paikallista työllisyyttä

Raitiotiehanke tuo työtä suunnitteluun, rakentamiseen ja toimitusketjuihin. Investointi kohdistuu myös alueen yrityksiin ja työllisyyteen.

Esteettömät pysäkit

Raitiotien pysäkit suunnitellaan esteettömiksi. Kyytiin noustaan suoraan laiturilta ilman portaita, vaunut ovat matalalattiaisia ja ovet leveitä. Tämä helpottaa liikkumista esimerkiksi lastenrattaiden, pyörätuolin ja rollaattorin kanssa.

Kupittaan urheilupaikat

Kupittaan puiston liikuntapaikat sijaitsevat lähellä raitiotiepysäkkiä. Alueella on jo useita suuria urheilukohteita ja liikuntapalveluja suunnitellaan lisää.

Autoton arki

Toimiva joukkoliikenne helpottaa arjen liikkumista ilman autoa. Autoa ei tarvitse välttämättä luopua, mutta tarve sen päivittäiseen käyttöön voi vähentyä.

Sujuvat vaihdot

Omien kaistojen ja liikennevaloetuuksien ansiosta raitiovaunut kulkevat tasaisesti ja pysyvät aikataulussa. Luotettava runkoyhteys helpottaa vaihtamista busseihin.

Luontoarvot selvitetty

Raitiotien suunnittelua varten on tehty laajat luontoselvitykset, joissa on kartoitettu kasvillisuutta, eläinlajeja ja arvokkaita luontokohteita.

14 raitiovaunua

Ensimmäistä vaihetta varten on suunniteltu hankittavaksi 14 raitiovaunua. Kaluston hinta-arvio on noin 65–75 miljoonaa euroa.

Varikko

Raitiotien varikkoa suunnitellaan Iso-Heikkilään Kiertotähdentien päähän. Varikolla raitiovaunuja säilytetään, huolletaan ja pestään, ja se sisältyy hankkeen kustannusarvioon.

12 km raitiotietä

Ensimmäisen vaiheen linja Satama–Keskusta–Kupittaa–Varissuo on noin 12 km pitkä. Rata rakennetaan kaksiraiteisena ja raideleveys on eurooppalainen normaaliraideleveys 1435 mm.

Raiteet ohjaavat

Sijoittajat keskittävät kiinteistösijoituksiaan kaupunkeihin, joissa nähdään kasvua ja kehityspotentiaalia. Väestönkasvu, kaupunkikehitys ja toimiva liikennejärjestelmä vaikuttavat siihen, miten houkuttelevina kaupungit nähdään investoinneille.

Savimaa on huomioitu

Turun savinen maaperä on huomioitu suunnittelussa. Pohjarakenteet mitoitetaan maaperätutkimusten perusteella esimerkiksi stabiloinnilla ja paalutuksella, ja ratkaisut sisältyvät hankkeen kustannusarvioon.

Ratikan vuoroväli on 7,5

Satama–Varissuo-linjan suunniteltu vuoroväli on 7,5 minuuttia. Tiheä vuoroväli lyhentää pysäkkien odotusaikaa ja tekee vaihtamisesta joustavampaa. Raitiotie kulkee pääosin omalla kaistallaan, mikä tukee tasaisen liikennöinnin toteutumista.

Caenin raitiotie

Caenissa vuonna 2019 avattu raitiotie korvasi teknisten ongelmien vuoksi käytöstä poistetun kumipyöräisen TVR-järjestelmän.