Sata ratikkafaktaa

Takaisin etusivulle

Raitiotie ja arkeologia sovitetaan yhteen

Turku on historiallinen kaupunki, ja arkeologia on ollut mukana raitiotien suunnittelussa alusta alkaen. Reitin varrella on muinaisjäännöksiä erityisesti Hämeenkadulla ja Uudenmaankadulla.

Koekaivaukset ovat vahvistaneet, että historialliset kerrostumat eivät estä raitiotien rakentamista. Myös museoviranomaisten lausunnoissa hanketta on pidetty toteuttamiskelpoisena, kun muinaisjäännökset huomioidaan suunnittelussa ja yhteistyötä tehdään.

Raitiotien noin 12 kilometrin pituisesta reitistä arkeologisesti herkkää aluetta on noin kilometri.

Kaikkia kerrostumia ei ole tarkoitus kaivaa esiin. Osa muinaisjäännöksistä säilytetään paikoillaan maan alla, missä ne voivat säilyä paremmin kuin esiin kaivettuina. Tämä on myös museoviranomaisten esittämä lähtökohta.

Teknisesti tämä mahdollistetaan esimerkiksi kelluvilla betonilaatoilla, jolloin maata ei tarvitse kaivaa syvälle eikä rakenteita paaluttaa muinaisjäännösten läpi.

Arkeologiset kaivaukset ja konservointi lisäävät hankkeen kustannuksia. Ne eivät kuulu valtion rahoituksen piiriin, vaan jäävät kaupungin vastuulle. Ne kuitenkin sisältyvät nyt laskettuihin kokonaiskustannuksiin.

Samalla kyse on poikkeuksellisesta mahdollisuudesta tutkia Turun historiaa. Vastaavia ratkaisuja tehdään kuitenkin yleisesti Euroopassa, kun raitioteitä rakennetaan historiallisiin kaupunkeihin.

Raitiotie ei siis ohita arkeologiaa vaan se sovitetaan siihen. Arkeologiset kysymykset eivät koske vain raitiotietä, vaan ne on huomioitava kaikissa keskustan raskaissa liikennejärjestelyissä.