Raitiotie on palannut moniin kaupunkeihin

Turun vanha raitiotieverkko rakennettiin aikana, jolloin kaupunki, liikkuminen ja joukkoliikenne toimivat hyvin eri tavalla kuin nykyään.

Raitiotie on Turulle suuri mutta hallittava investointi

Raitiotie olisi Turulle suuri investointi, mutta ei poikkeuksellinen suhteessa kaupungin kokoon tai pitkän aikavälin talouteen. Arvioiden mukaan hanke kasvattaisi kaupungin seuraavan kymmenen vuoden investointimenoja noin 10,5 prosentilla.

Miten päädyttiin juuri tähän reittiin?

Turun raitiotien ensimmäistä linjaa on arvioitu yleissuunnitelmissa ja vaikutusarvioissa yli kymmenen vuoden ajan. Ensimmäisen yleissuunnitelman aikaan vuonna 2015 Turussa oli noin 184 000 asukasta, ja asukasmäärän arvioitiin ylittävän 210 000 rajan vuonna 2035. Raja ylittyi tänä vuonna.

Kasvava Turku tarvitsee toimivaa joukkoliikennettä

Turun raitiotien vaikutuksia tarkastellaan niin sanotulla vaikutusalueella, eli alueella joka sijaitsee noin 800 metrin etäisyydellä pysäkeistä.

Raitiotien riskejä on arvioitu laajasti

Raitiotiehankkeeseen liittyy riskejä kuten kustannusten nousua, rakentamisen haittoja, aikataulumuutoksia ja liikennevaikutuksia. Näitä pyritään hallitsemaan vaiheittaisella suunnittelulla ja allianssimallilla. Suomessa allianssimallilla toteutetut raitiotiehankkeet ovat pysyneet hyvin aikatauluissa ja kustannusraameissa. Sitovaan toteutushintaan sisältyy myös riskivarauksia.

Kustannuksia pitää tarkastella kokonaisuutena

Raitiotien liikennöinti maksaa enemmän kuin bussilinjan, mutta samalla myös välityskyky kasvaa ja palvelutaso paranee. Raitiotie mahdollistaa tasaisemman liikennöinnin ja matkustajamäärien kasvun.

Raitiotiehanke uudistaa myös autoilun infraa

Raitiotie ei poista autoilua Turusta. Myös tulevaisuudessa moni liikkuu autolla, ja toimiva liikennejärjestelmä tarvitsee useita eri kulkutapoja. Raitiovaunuilla hoidetaan kuormitetuinta liikennettä, busseilla täydentävää joukkoliikennettä ja autoilla joustavuutta vaativia matkoja.

Raitiovaunu kuljettaa paljon ihmisiä pienessä tilassa

Katutila on rajallinen erityisesti ruuhka-aikoina, jolloin mahdollisimman monen pitäisi päästä liikkumaan samaan aikaan. Silloin ratkaisevaa ei ole vain ajoneuvojen määrä, vaan se kuinka paljon ihmisiä eri liikennevälineet pystyvät kuljettamaan.

Raitiotie palvelee Turun Tiedepuiston työpaikkoja ja yrityksiä

Raitiotie palvelee Turun Tiedepuiston työpaikkoja ja yrityksiä

Raitiotie tukee yrityselämän pitkän aikavälin kehitystä

Rakentamisen aikana työmaat, melu ja muuttuvat kulkureitit voivat aiheuttaa paikallisia haittoja erityisesti pienille yrityksille. Tätä nähtiin myös Tampereella ratikan rakentamisen aikana.

Miksi raitiotie ei kulje tulevan matkakeskuksen kautta?

Matkakeskusta suunnitellaan nykyisen linja-autoaseman seudulle. Turun ensimmäisen raitiotievaiheen reitti ei kulje nykyisen rautatieaseman tai linja-autoaseman kautta.

Raitiotie on yleinen ratkaisu keskisuurissa eurooppalaiskaupungeissa

Raitiotie ei ole poikkeuksellinen tai harvinainen ratkaisu eurooppalaisessa kaupunkiliikenteessä. Päinvastoin se on hyvin tavallinen joukkoliikenteen runkoratkaisu monissa Turun kokoisissa kaupungeissa.

Raitiotie kytkee Varissuon paremmin muuhun kaupunkiin

Varissuo on yksi Turun suurimmista lähiöistä ja alue, jossa joukkoliikennettä käytetään paljon. Raitiotien vaikutukset eivät liittyisi vain matkustamiseen. Varissuon liikekeskukselta keskustan ja Kupittaan suuntaan liikennöi syksystä 2026 alkaen ruuhka-aikana jopa 26 bussivuoroa tunnissa.

Onko kaupunkilaisia kuultu suunnittelussa?

Raitiotien suunnitteluun on sisältynyt useita vuorovaikutusvaiheita, joissa kaupunkilaiset, sidosryhmät ja viranomaiset ovat voineet antaa palautetta.

Raitiotiehanke parantaa liikenneturvallisuutta

Raitiotiehanke ei tarkoita vain kiskojen rakentamista. Reitin kadut suunnitellaan ja rakennetaan laajasti uudelleen nykyisten suunnitteluperiaatteiden mukaisesti.

Rakentamisen aikaiset haitat pyritään minimoimaan

Raitiotien rakentaminen näkyy väistämättä katukuvassa. Työmaat, melu ja tilapäiset liikennejärjestelyt ovat osa rakentamista, mutta niiden vaikutuksia pyritään vähentämään tarkalla suunnittelulla ja viestinnällä.

Myytti: Turun olosuhteet ovat poikkeukselliset

Olosuhteet ei poikkeavat

Kulttuuri- ja sivistyspalveluja raitiotiereitin varrella

Kultturia ja sivistystä

44 % uudisrakentamisesta reitin varrelle

44 % rakentamista

Uhkaako ratikka lähimetsiä?

Lähimetsät

Katutilaa järjestetään uudelleen – kaikki kulkutavat huomioidaan

Katutila uusiksi

Moderni raitiotie hyödyntää sähköä tehokkaasti

Raitiovaunu kulkee täysin sähköllä. Turun raitiotiellä käytetään 750 voltin tasavirtaa, jota syötetään ajolankoihin reitin varrella sijaitsevista sähkönsyöttöasemista.

Myytti: Turun raitiotielinja on lyhyt

Turun ensimmäinen raitiotielinja on noin 12 kilometriä pitkä. Kansainvälisesti ja kotimaassa tarkasteltuna tämä ei ole poikkeuksellisen lyhyt, vaan linjojen pituudet vaihtelevat kohteiden mukaan.

Avorahastus nopeuttaa matkustamista

Avorahastus nopeuttaa matkustamista. Avorahastuksessa kyytiin noustaan kaikista ovista, eikä kuljettajalle tarvitse näyttää lippua. Tämä lyhentää pysäkkiaikoja ja nopeuttaa liikennettä erityisesti vilkkailla pysäkeillä.

Raitiotiehanke tuo työtä ja ajoittuu aikaan, jolloin sitä tarvitaan

Jos Turkuun päätetään rakentaa raitiotie, hanke tuo merkittävän määrän työtä sekä suoraan että välillisesti. Pelkästään raitiotien rakentaminen synnyttäisi yli 5100 henkilötyövuotta.

Nostaako raitiotie kuntaveroa Turussa?

Kuntatalousvaikutusten arvioiden mukaan raitiotie ei automaattisesti johda veronkorotukseen. Veroprosentista päätetään vuosittain osana kaupungin talousarviota.

Raitiotie palvelee kouluja ja oppilaitoksia

Turun lukiot sijaitsevat pääosin keskustassa, ja ne ovat raitiotiereitin vaikutusalueella. Esimerkiksi Katedralskolan i Åbo sijaitsee Suurtorin laidalla aivan pysäkin vieressä. Yli 750 vuotta toiminut koulu on yksi Suomen vanhimmista oppilaitoksista.

Raitiotie lisää kaupallista potentiaalia

Raitiotie lisää kaupallista potentiaalia. Raitiotiepysäkkien ympärille syntyy asiakasvirtoja, jotka ovat keskeinen tekijä palveluiden ja kaupallisen toiminnan sijoittumisessa.

Raitiotie helpottaa lasten ja perheiden arkea

Raitiotie on lapsille helposti hahmotettava kulkumuoto. Reitti kulkee näkyvästi katutilassa, pysäkit ovat selkeitä ja vaunu pysähtyy jokaisella pysäkillä, mikä tekee liikkumisesta ennakoitavaa ja tukee lasten itsenäistä kulkemista.

Raitiotiehanke tuo vahvemmat bussiväylät

Raitiotie parantaa myös bussien ajoväyliä. Raitiotien toteutuksessa rakennetaan useilla osuuksilla yhteisiä joukkoliikenneväyliä, joita käyttävät sekä raitiovaunut että bussit.

Viherraide sitoo katupölyä

Viherraide sitoo katupölyä. Raitiotie voidaan rakentaa viherraiteena, jossa kiskojen väli ja usein myös reunat toteutetaan kasvillisuudella.

Onko koko kaupunki seitsemän vuotta työmaana?

Raitiotien rakentaminen etenee vaiheittain eri puolilla kaupunkia. Työ on jaettu viiteen osaprojektiin, eikä kaikkia katuja rakenneta samaan aikaan.

Raitiovaunussa matkustaminen on turvallista

Raitiovaunu tarjoaa vakaan ja ennakoitavan matkustusympäristön. Vaunut kulkevat kiskoilla ilman äkillisiä suunnanmuutoksia, mikä tekee liikkumisesta tasaista.

Raitiotien melu on hallittavissa

Raitiotieliikenne aiheuttaa ääntä, kuten kaikki liikenne. Turun raitiotiehankkeessa meluvaikutuksia on kuitenkin selvitetty etukäteen kattavilla melumallinnuksilla.

Sairaala-alueelle on päästävä sujuvasti

Kupittaan sairaala-alueella liikkuu päivittäin suuri määrä työntekijöitä, potilaita ja omaisia. Sujuva joukkoliikenne helpottaa alueelle saapumista eri puolilta kaupunkia.

Raitiotie on pitkäikäinen investointi

Raitiotie on pitkäaikainen investointi. Sekä rata että kalusto suunnitellaan kestämään vuosikymmeniä käytössä.

Liikennettä on mallinnettu etukäteen

Raitiotien käyttöä ja vaikutuksia on arvioitu liikennemalleilla ja matkustajamäärälaskelmilla, joita käytetään kaupunkiliikenteen suunnittelussa.

Raitiotie palvelee ammattikorkeakouluja

Turku on noin 40 000 opiskelijan kaupunki. Suuri opiskelijamäärä tekee oppilaitoksista merkittäviä joukkoliikenteen käyttäjiä.

Itäharjun kasvu edellyttää vahvaa joukkoliikennettä

Itäharju on osa Turun tiedepuiston kehittämisaluetta, jonne on visioitu jopa 18 000 työpaikkaa ja 16 000 asukasta. Vaikka tästä toteutuisi vain osa, on kyse erittäin suuresta muutoksesta nykytilanteeseen.

Raitiotie on suuri investointi pyöräilyyn

Suuri pyöräilyhanke

Raitiotie on helppo hahmottaa.

Raitiotie kulkee selkeää ja pysyvää reittiä pitkin. Kiskot näkyvät katukuvassa, ja linja on helppo tunnistaa sekä kartalla että ympäristössä. Reitin pysyvyys tekee liikkumisesta ennakoitavaa.

Raitiotie rakennetaan allianssimallilla. Mitä se tarkoittaa?

Allianssimallissa tilaajat, suunnittelijat ja rakentajat muodostavat yhteisen organisaation, joka vastaa hankkeesta yhdessä. Osapuolet eivät toimi erillisinä sopimuskumppaneina, vaan yhteisen tavoitteen mukaisesti.

Raitiotie vähentää renkaiden mikromuovia

Raitiotie vähentää renkaiden mikromuovia. Suomen ympäristökeskuksen mukaan tieliikenne on Suomessa suurin mikromuovin lähde. Keskeinen syy on renkaiden kuluminen. Lisäksi mikromuovia syntyy myös jarruista ja tiemerkinnöistä.

Raitiotie ja arkeologia sovitetaan yhteen

Turku on historiallinen kaupunki, ja arkeologia on ollut mukana raitiotien suunnittelussa alusta alkaen. Reitin varrella on muinaisjäännöksiä erityisesti Hämeenkadulla ja Uudenmaankadulla.

Raitiotie tuo taidetta kaupunkiin

Turun raitiotiehankkeessa varaudutaan käyttämään noin 3 miljoonaa euroa julkiseen taiteeseen prosenttiperiaatteen mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että pieni osa investoinnista käytetään taiteeseen osana rakentamista.

Myytti: Kuka matkustaa Varissuolta satamaan?

Kun puhutaan raitiotiestä, keskustelu keskittyy usein päätepysäkkeihin. Kuka matkustaa Varissuolta satamaan?

Raitiovaunu liikkuu energiatehokkaasti.

Raitiovaunun pieni vierintävastus perustuu yksinkertaiseen fysiikkaan: teräspyörä liikkuu teräskiskolla kevyemmin kuin kumipyörä asfaltilla. Tämä on raideliikenteen keskeinen etu, joka vähentää liikkumiseen tarvittavaa energiaa erityisesti tasaisessa ajossa.

Raitiotie tukee yliopistoja

Turun yliopistossa opiskelee ja työskentelee yhteensä noin 25 000 ihmistä. Vuonna 2026 se oli hakijamäärältään Suomen toiseksi suosituin korkeakoulu yhteishaussa.

Kunnallistekniikka uusitaan: Putki- ja johtosiirrot sisältyvät kokonaishintaan.

Raitiotien rakentaminen uudistaa katuja laajasti. Kun katu rakennetaan vaiheittain uusiksi seinästä seinään, voidaan samalla uusia myös maan alla kulkevaa kunnallistekniikkaa, kuten vesi- ja viemäriputkia sekä muuta infraa.

Raitiotie parantaa ratapiha-alueen saavutettavuutta

Turun ratapiha-alueelle on suunniteltu merkittävää täydennysrakentamista aivan keskustan tuntumaan. Alueelle on kaavoitettu 10 000 katsojan areena, elämyskeskus, hotelli, liikuntatiloja, toimistoja, liiketiloja sekä asuntoja noin 1500 asukkaalle.

Raitiotie tukee tapahtumaliikennettä

Raitiotie kuljettaa paljon matkustajia kerralla, mikä on erityisen hyödyllistä suurten yleisötapahtumien yhteydessä ennen ja jälkeen tapahtuman.

Hanketta on arvioitu myös ulkopuolisesti

Turun raitiotiehankkeen suunnittelussa ei ole nojattu vain kaupungin omaan arvioon, vaan päätöksenteon tueksi on laadittu useita erillisiä selvityksiä.

Sujuva yhteys junaan Kupittaalla

Raitiotie parantaa matkaketjua Kupittaan asemalle, joka on monelle Helsinkiin pendelöivälle päivittäin tärkeä. Asema palvelee myös korkeakouluja, sairaala-aluetta ja Kupittaan työpaikka-aluetta.

Myytti: Naapurikunnat eivät halua raitiotietä

Naapurikunnat eivät lähteneet mukaan Turun raitiotien ensimmäiseen vaiheeseen, mutta kiinnostusta raitiotiehen on silti seudullisesti.

Raitiotie vähentää bussiliikennettä keskustassa.

Raitiovaunun kapasiteetti vastaa noin kolmea telibussia. Suuremmilla ajoneuvoilla sama määrä matkustajia voidaan kuljettaa pienemmällä ajoneuvomäärällä.

Raitiotietä voidaan laajentaa vaiheittain.

Mahdollinen päätös koskee ensimmäistä linjaa sataman, keskustan ja Varissuon välillä. Se toimii itsenäisesti eikä edellytä jatkorakentamista.

Aiheuttako talvi ongelmia raitiotielle?

Suomessa on pitkä kokemus raitiotieoperoinnista talviolosuhteissa. Kuvissa on Raide-Jokeri Oulunkylässä ja Tampereen raitiotietä talvella.

Raitiotie osaksi kaupunkikuvaa

Raitiotie on osa kaupunkitilaa, ei siitä erillinen elementti.

Raitiotiehanke on edennyt vaiheittain päätöksenteossa

Turun raitiotiehanketta on valmisteltu vaiheittain päätösten mukaisesti.

Jäävätkö linja-autonkuljettajat työttömiksi?

Suurin osa Fölin joukkoliikenteestä hoidetaan jatkossakin busseilla, vaikka kuormitetuin runkolinja siirtyy raiteille. Raitiotie korvaa bussiliikennettä vain vilkkaimmalla osuudella, ja muilla reiteillä bussit jatkavat raitiotietä täydentäen.

Usean vuoden investointi

Investointi toteutetaan vaiheittain usean vuoden aikana. Myös rahoitus ja lainanotto jakautuvat ajallisesti.

Investointi kävelyyn

Hankkeessa panostetaan noin 40 miljoonaa euroa jalankulkuun ja pyöräilyyn. Katutila selkeytyy ja turvallisuus paranee.

Kaupunki hyötyy maasta

Kaupunki omistaa merkittävästi maata reitin varrella. Raitiotie lisää kysyntää ja arvonnousu palautuu pitkällä aikavälillä kaupungille.

Samat liput

Raitiotie on osa Föliä. Samat liput käyvät ja linjasto toimii yhtenä kokonaisuutena.

Bussit halvempia?

Suurikapasiteettisen bussiliikenteen kokemukset ovat ristiriitaisia. Kustannuksia on tarkasteltava koko elinkaaren ajalta, ei vain hankintahinnan perusteella.

Lisää katupuita

Alustavissa suunnitelmissa reitille tulee 726 katupuuta. Poistettavia on 351, joten kokonaismäärä kasvaa.

127 miljoonaa

Valtio osallistuu hankkeeseen arviolta 127 miljoonalla eurolla Turun ehdollisen päätöksen jälkeen. Turun osuus ei ole koko 465 miljoonaa, vaan noin 338 miljoonaa euroa.

Sataman asiakasvirrat

Satamaan saapuu kerralla tuhansia matkustajia. Raitiotie tarjoaa suoran yhteyden keskustaan ja vähentää painetta katuverkossa.

Raitiotie yhdistää

Raitiotie kulkee katutilassa ja yhdistää alueita. Se ei muodosta junaradan tavoin erillistä käytävää, vaan tukee tiivistä ja toimivaa kaupunkirakennetta.

Ratikka lisännyt matkoja

Raitiotie lisää joukkoliikenteen käyttöä. Lundissa samalla reitillä matkustajamäärät yli kaksinkertaistuivat ja Tampereella tehtiin 2025 yli 20,5 miljoonaa matkaa. Raideliikenne houkuttelee myös uusia käyttäjiä.

210 000 asukasta

Turussa on noin 210 000 asukasta, ja kasvu on jo kohdistunut erityisesti raitiotien suunnitellun reitin varrelle. Raitiotie vastaa tämän käytävän kasvavaan liikkumistarpeeseen.

MAL-rahoitus normaalisti

Kaupunki tekee ensin päätöksen raitiotien toteuttamisesta, jonka jälkeen valtio päättää rahoituksesta. Tämä vakiintunut malli sisältyy myös nykyiseen MAL-sopimukseen.

Vähemmän stressiä

Tutkimusten mukaan raideliikenne koetaan bussiliikennettä luotettavammaksi, selkeämmäksi ja vähemmän stressaavaksi, mikä näkyy myös kasvavina matkustajamäärinä.

35 % vähemmän päästöjä

Suunnittelun aikana rakentamisen päästöjä on saatu pienennettyä noin 35 % alkuperäisiin arvioihin verrattuna materiaalivalinnoilla ja ratkaisuja optimoimalla.

Runkomelu huomioitu

Raitiotie suunnitellaan rakenteilla, jotka vaimentavat tärinää ja runkomelua. Vaikutukset on huomioitu myös hankkeen kustannuksissa.

Runsaasti istumapaikkoja

Raitiovaunuissa on enemmän istumapaikkoja ja suurempi kokonaiskapasiteetti kuin busseissa. Esimerkiksi Tampereella yhdessä vaunussa on yli 100 istumapaikkaa.

Taito-kampus reitille

Kupittaan kärkeen rakennettava kampus sijoittuu suoraan raitiotien varrelle ja tuo alueelle tuhansia opiskelijoita ja työntekijöitä päivittäin.

Suunniteltu aloitus 2033

Raitiotieliikenteen aloitus on suunniteltu vuoteen 2033. Aikataulu perustuu vaiheittaiseen rakentamiseen ja päätöksenteon etenemiseen.

Junarata ei korvaa

Junarata ei tavoita samoja kohteita eikä palvele arjen liikkumista samalla tavalla. Esimerkiksi Varissuolta mahdolliselle Vaalan seisakkeelle on jopa 1,5 km, kun raitiotie tuo pysäkit lähelle. Lisäksi lähijunaliikenteessä paraskin vuoroväli olisi selvästi raitiotien suunniteltua 7,5 minuuttia pidempi. ≠

Kattavat suunnitelmat

Raitiotietä on suunniteltu vuosikymmenten ajan, ja toteutussuunnitelma perustuu laajaan selvitysaineistoon. Selvityksiä on täydennetty valtuutettujen lisäkysymysten perusteella, ja päätöksenteon tukena on kymmeniä erillisselvityksiä mm. taloudesta, ympäristöstä ja liikenteestä.

20 pysäkkiparia

Ensimmäiselle linjalle on suunniteltu 20 pysäkkiparia. Pysäkit sijoitetaan keskeisiin paikkoihin ja tukevat sujuvaa liikkumista.

Fölillä vahva pohja

Fölin busseilla tehdään vuosittain yli 28 miljoonaa matkaa. Tämä luo hyvän lähtökohdan joukkoliikenteen kehittämiselle.

Lähiluonto

Raitiotie ei vie vain keskustaan, se voi viedä myös lähiluontoon. Varissuon päässä pysäkit sijoittuvat lähelle laajoja metsäalueita. Raitiotie ei uhkaa arvokkaita luontokohteita.

Uusia käyttäjiä

Raitiotie houkuttelee joukkoliikenteeseen myös uusia käyttäjiä. Raideliikenne koetaan usein bussia houkuttelevammaksi ja tuo matkustajia myös autoilijoiden joukosta.

Tasa-arvo

Raitiotie tukee tasa-arvoista liikkumista ja helpottaa arkea monille ryhmille. Joukkoliikenne on keskimäärin tärkeämpää naisille, jotka käyttävät sitä miehiä enemmän.

29 % viherrataa

Noin 29% radasta toteutetaan viherratana, jossa kiskot sijoitetaan nurmen tai muun kasvillisuuden keskelle. Ratkaisu on yleinen monissa eurooppalaisissa raitiotiekaupungeissa.

Lisää kiinteistötuottoja

Raitiotiekäytävälle on arvioitu jopa 500 000 kerrosneliömetriä enemmän rakentamista kuin bussivaihtoehdoissa. Tämä kasvattaa myös kaupungin kiinteistötuottoja pitkällä aikavälillä.

Infra vaatii rahaa

Katuja ja kunnallistekniikkaa on joka tapauksessa uudistettava. Ilman raitiotietä pelkät peruskorjaukset ja joukkoliikennejärjestelyt maksaisivat reitillä noin 65 miljoonaa euroa.

Paikallista työllisyyttä

Raitiotiehanke tuo työtä suunnitteluun, rakentamiseen ja toimitusketjuihin. Investointi kohdistuu myös alueen yrityksiin ja työllisyyteen.

Esteettömät pysäkit

Raitiotien pysäkit suunnitellaan esteettömiksi. Kyytiin noustaan suoraan laiturilta ilman portaita, vaunut ovat matalalattiaisia ja ovet leveitä. Tämä helpottaa liikkumista esimerkiksi lastenrattaiden, pyörätuolin ja rollaattorin kanssa.

Kupittaan urheilupaikat

Kupittaan puiston liikuntapaikat sijaitsevat lähellä raitiotiepysäkkiä. Alueella on jo useita suuria urheilukohteita ja liikuntapalveluja suunnitellaan lisää.

Autoton arki

Toimiva joukkoliikenne helpottaa arjen liikkumista ilman autoa. Autoa ei tarvitse välttämättä luopua, mutta tarve sen päivittäiseen käyttöön voi vähentyä.

Sujuvat vaihdot

Omien kaistojen ja liikennevaloetuuksien ansiosta raitiovaunut kulkevat tasaisesti ja pysyvät aikataulussa. Luotettava runkoyhteys helpottaa vaihtamista busseihin.

Luontoarvot selvitetty

Raitiotien suunnittelua varten on tehty laajat luontoselvitykset, joissa on kartoitettu kasvillisuutta, eläinlajeja ja arvokkaita luontokohteita.

14 raitiovaunua

Ensimmäistä vaihetta varten on suunniteltu hankittavaksi 14 raitiovaunua. Kaluston hinta-arvio on noin 65–75 miljoonaa euroa.

Varikko

Raitiotien varikkoa suunnitellaan Iso-Heikkilään Kiertotähdentien päähän. Varikolla raitiovaunuja säilytetään, huolletaan ja pestään, ja se sisältyy hankkeen kustannusarvioon.

12 km raitiotietä

Ensimmäisen vaiheen linja Satama–Keskusta–Kupittaa–Varissuo on noin 12 km pitkä. Rata rakennetaan kaksiraiteisena ja raideleveys on eurooppalainen normaaliraideleveys 1435 mm.

Raiteet ohjaavat

Sijoittajat keskittävät kiinteistösijoituksiaan kaupunkeihin, joissa nähdään kasvua ja kehityspotentiaalia. Väestönkasvu, kaupunkikehitys ja toimiva liikennejärjestelmä vaikuttavat siihen, miten houkuttelevina kaupungit nähdään investoinneille.

Savimaa on huomioitu

Turun savinen maaperä on huomioitu suunnittelussa. Pohjarakenteet mitoitetaan maaperätutkimusten perusteella esimerkiksi stabiloinnilla ja paalutuksella, ja ratkaisut sisältyvät hankkeen kustannusarvioon.

Ratikan vuoroväli on 7,5

Satama–Varissuo-linjan suunniteltu vuoroväli on 7,5 minuuttia. Tiheä vuoroväli lyhentää pysäkkien odotusaikaa ja tekee vaihtamisesta joustavampaa. Raitiotie kulkee pääosin omalla kaistallaan, mikä tukee tasaisen liikennöinnin toteutumista.

Caenin raitiotie

Caenissa vuonna 2019 avattu raitiotie korvasi teknisten ongelmien vuoksi käytöstä poistetun kumipyöräisen TVR-järjestelmän.